Bambuaktiivihiili

aktiivhiili

Yksi tapa parantaa teevedenlaatua on käyttää erilaisia vesifilttereitä, joita löytyy useista kaupoista kahvinkeittimien luota. Veden puhdistamiseen voi kokeilla myös aktiivihiiltä, kuten aasialaista bambuaktiivihiiltä. Nämä hiilet ovat pieniä, noin 10g paloja, ja kestävät säännöllisessä käytössä noin kuukauden. Bambuhiilen on sanottu muun muassa pehmentävän ja puhdistavan vettä.

Kokeilin bambuaktiivihiilen vaikutusta kahteen eri veteen: normaalin kylmään hanaveteen ja huoneenlämpöiseen pulloveteen. Kummankin veden kohdalla pidin aktiivihiiltä veden kanssa lasissa ja vieressä vertailuvettä. Hanaveden tuoksu oli jo neljän minuutin päästä tasaisempi, mutta toisaalta se tuntui tuoksuvan oudolta, kuin pölyiseltä. Mausta oli poistunut paljon kemikaalimaista reunaa, mutta maussa oli vielä rutkasti paranneltavaa. Pullovesi ei tuoksu normaalistikaan, eikä bambuhiili ollut lisännyt veteen mitään ylimääräisiä aromeita. Sen sijaan veden makea, mehukas alku oli hieman laimentunut ja maku tuntui pidemmältä, selvä jälkimaku oli havaittavissa.

Viidentoista minuutin jälkeen hanaveden tuoksu oli parantunut huomattavasti, kaikki kemikaalimaisuus oli kadonnut. Maku oli raikkaampi, mutta vieläkin pieni sitkeä kemiallinen jälkimaku roikkui mukana. Pullovedessä maun mehukkuus ei ollut enää vaimentunut, ja maku oli kirkastunut – kaiki puolin mielyttävää ja tasalaatuista.

En ole vielä suorittanut mitään tarkkaa rinnakkaisvertailua bambuaktiivihiilivedellä keitetyn teen ominaisuuksista, ja tuskin tulen tällaista testiä tekemäänkään. Ensivaikutelmaltaan bambuhiili kuitenkin syvensi makua sekä voimisti huomattavasti jälkimakua.

Villit teepuut ja istutetut kasvit

wilddehong2005

Ihminen on viljellyt teetä jo satoja vuosia, mutta alunperin teelehtiä on todennäköisesti kerätty villinä kasvavista yksittäisistä puista, jolloin puu on käytetty polttopuuna ja lehdet teenä. Harvalle tulee mieleen sanasta teekasvi villi teepuu, joka voi kasvaa jopa 30 metrin korkuiseksi.

Villit teepuut voivat olla satoja vuosia vanhoja, mutta myös nuoria. Vanhetessaan puut kasvattavat juuriaan ja imevät itseensä enemmän ravintoaineita, jolloin maun sanotaan paranevan. Lisäksi lähistöllä kasvavat muut kasvit ja varjoisa ympäristö vaikuttavat teen ominaisuuksiin. Iän haittapuoli taas on teelehtien tuotannon vähentyminen, jolloin hinta nousee tähtitieteellisiin summiin ja markkinat supistuvat.

Puolivilleiksi kutsutaan teekasveja, jotka on istutettu ihmisen toimesta, mutta jotka on sittemmin hylätty ja jätetty oman onnensa nojaan. Ajan myötä puolivillien kasvien voisi ajatella lähentyvän villejä teepuita.

Teen toisen ääripään muodostaa plantaasitee. Plantaaseilla teekasveja leikataan, jotta ne pysyisivät sopivan korkuisina ja lehtien poimiminen helpottuisi. Juurilla on usein vähän tilaa, koska voittoa tavoitellessa teekasveja istutetaan liian lähekkäin. Muita plantaasien ongelmia voivat olla kemialliset lannoitteet, hyönteismyrkyt ja huonot työolosuhteet. On kuitenkin syytä korostaa, että teen plantaasiviljelyn voi hoitaa myös järkevästi, ekologisesti ja eettisesti.

Joskus, varsinkin dan cong -teen kohdalla, puolivillien tai villien kasvien lehtiä käsitellään ja myydään erikseen. Näin kuluttaja pääsee erityisen lähelle alkuperäistä teekasvia ja voi tietää, mistä puusta lehdet ovat lähtöisin. Aasiassa on kirjoitettu kirjojakin, jossa kuvaillaan yksittäisiä dan cong -puita ja niiden historiaa.

Gongfu-hauduttamisen määrittäminen

tee

Gongfuchan eli Gongfu-hauduttamisen määritelmä on suuren epäselvyyden peitossa. Nimensä mukaisesti ja löyhästi ymmärrettynä käsite merkitsee ainoastaan suurella huolella valmistettua teetä, kun taas tiukka määritelmä saattaa vaatia Gongfu-hauduttajalta laajamittaista välineistöä ja tiettyä hauduttamiskaavaa.

Useimmiten Gongfu-hauduttaminen tarkoittaa jotain näiden välimuotoa: oikeat välineet ovat tarpeellisia, mutta loppujen lopuksi vain teekannu ja teemalja ovat tarpeellisia. Oikeanlaisen haudutuskaavan noudattamisen katsotaan yleensä kuuluvan Gongfuun, mutta vain käytännöllisen arvonsa vuoksi, eikä varsinaisesta teeseremoniasta ole tarvis puhua.

Yleinen Gongfu-kaava voidaan muotoilla vaikkapa näin:
1. Esilämmitä kannu ja malja sekä lisää sopiva määrä lehtiä
2. (Huuhtele lehdet kertaalleen ja) kaada ensimmäisen haudutuksen vesi kannuun
3. Laita kansi paikoilleen ja kaada vettä kannun päälle
4. Odota sopiva aika ja kaada tee maljaan

Lähes kaikki askeleet voi kuitenkin halutessaan jättää väliin ilman teehetken pilaantumista. Tietenkin paremman kupin teetä saa vain noudattamalla ohjeita, ja juuri tämä liittyy Gongfun huolellisuusaspektiin. Tärkein kaikista askelista tuntuu itse asiassa olevan sopivan kokoisen kannun ja teemaljan sekä sopivan lehtimäärän käyttäminen. Tuntuu kuin pyrkimyksenä olisi puristaa koko teen olemus kaikessa loistossaan pieniin annoksiin ja nauttia näitä teehen keskittyen.

Toiseksi voikin huomata, että yllämainitut Gongfu-haudutuksen askeleet soveltuvat ennen kaikkea teekannuille. Silti on monia muitakin tapoja hauduttaa teetä suurella huolella: matchan valmistaminen vispaten, gaiwanissa hauduttaminen ja suoraan teemaljassa hauduttaminen. Myös näillä haudutustavoilla päästään tarkastelemaan teetä sen ytimeen, joten niitäkin voisi hyvinkin kutsua Gongfu-hauduttamiseksi. Itse asiassa näissäkin tekniikoissa kaikki muut askeleet paitsi 3. ovat tärkeitä.

Haluaisin puolustaa Gongfu-teen määritelmää ennen kaikkea tarkkaavaisena ja varovaisena teen hauduttamisena – eikä tämä tarkoita, että pitäisi käyttää vaakoja ja lämpömittareita (jotka voivat toki auttaa). Ja kun pyrkii saamaan teestä parhaat puolet esiin, saattavat yllämainitut Gongfu-haudutuksen kohdat astua kuvioon kuin itsestään.

Lue lisää Gongfu-hauduttamisesta Teekaupan sivuilta

Yunnan Golden Mao Feng

goldenmaofeng

Mao Fengin kuivien lehtien seassa on paljo kauniita oransseja silmuja, muodoltaan lehdet ovat pitkiä ja kapeita neulasia. Kuivien lehtien tuoksu on yllättävän hedelmäinen, vaikka taka-alalla pyöriikin viljaisa, rukiinen sävy.

Haudutus tuoksuu samaten rukiille, mutta siitä löytyy myös hyvin makea tumman hedelmäinen sävy, lähes siirappinen. Suutuntuma ensimmäisellä haudutuksella kirkas ja ohut, maku karvas eikä niin makea, kuin tuoksusta olisi odottanut. Silti mausta erottuu myös mietoja karamellin sävyjä. Märät lehdet tuoksuvat erittäin nautinnollisille, parfymaattisen voimakkaalle tummalle ruusulle.

Toisessa haudutuksessa aromin kukkaisuus on lisääntynyt, mutta tuoksu on myös sameampi. Suutuntuma paksuuntunut huomattavasti ja maun kirpeys tasaantunut, jättäen kuitenkin mukavan särmän maun reunoille.

Kahden teemaljan vertailu

vari

Tässä on hyvä esimerkki siitä, kuinka teemalja vaikuttaa teen ominaisuuksiin; tässä tapauksessa väriin. Kun kupeista joi yksitellen, väri näytti kaikinpuolin hyvältä, mutta rinnakkain juotuna väreissä voi nähdä huomattavan eron.

Vasemmanpuoleinen malja on hieman sinisemmän sävyistä valkoista, joka tekee väristä haaleamman näköistä. Toisaalta pieni sinisen sävy korostaa vihreää teetä hienolla tavalla.

Maljoista löytyi muutama muukin ero: vasemmanpuoleisesta maljassa tuoksu, ja varsinkin kupin pohjalle jäävä tuoksu, oli selkeämpi ja terävämpi. Paljaan valkoinen kuppi oli ensin täysin teetahrojen peitossa, mutta kun kupin putsasi (vinkki: käytä hammastahnaa), tuoksu oli huomattavasti parempi. Silti se ei yltänyt aivan vasemmanpuoleisen kupin tasolle.