Mustan teen prosessointi

Mustan teen historiasta on vaikea selvittää tarkkoja vuosilukuja, mutta selvää on, että musta tee on suhteellisen nuori ilmiö verrattuna vihreään teehen. Vanhin mainittu musta tee, Lapsang Souchong, on tunnettu vasta 1600-luvun puolivälistä, kun taas vihreää teetä on juotu jo ainakin ajan laskun alusta saakka. Kiinassa mustaksi teeksi kutsuttua pu’erhia on kyllä nautittu jo pitkään, mutta pu’erhin mikrobinen fermentointi eroaa selkeästi mustan (eli kiinalaisittan punaisen) teen valmistuksesta.

Kiinalainen kulttuuri ei perinteisen tiedon mukaan ensin juurikaan arvostanut mustaa teetä. Sen sijaan siitä tuli ensisijainen teelaatu länsimaissa, jossa se on tähän päivään saakka säilyttänyt asemansa suosituimpana teelaatuna. Eräs syy mustan teen suosimiselle (makumieltymysten lisäksi) saattaa olla, että musta tee kesti pitkiä laivamatkoja paremmin kuin vihreä tee, joka pilaantuu erittäin herkästi kosteudessa.

Mustan teen valmistamiseen käytetään yleisesti ottaen suurempaa lehtimateriaalia kuin vihreän teehen, vaikka kaikista laadukkaimmat mustat teet valmistetaankin vain pienistä silmuista ja nuorista lehdistä. Ensimmäisenä lehtien annetaan nuutua muutamia tunteja. Tämä vaihe tekee lehdistä joustavampia, jolloin ne kestävät helpommin voimakkaan käsittelyn, jota musta tee vaatii. Lisäksi nuutumisen aikana lehdistä haihtuu vettä, jolloin solujen seinämät heikkenevät ja hapettuminen pääsee alkamaan. Lisäksi haihtuva vesi poistaa joitakin epätoivottuja tuoksuja teelehdistä.

Seuraavaksi lehtiä rullataan voimakkaasti käsin tai koneellisesti, jotta solujen seinämät rikkoutuvat ja soluneste pääsee kosketuksiin hapen kanssa. Happi muuttaa teelehtien ainesosien koostumusta sekä hajoittaa lehtivihreää, jolloin lehdet tummuvat pikkuhiljaa vihreistä ruskeiksi tai mustiksi. Lehtien hapetettua täysin lehdet täytyy enää paahtaa, jonka jälkeen ne ovat valmiita pakattavaksi.

Russian Blend (50g varastotuote)

russian blend

Russian Blend on suosittu teesekoitus, jonka koostumus saattaa vaihdella eri tuottajien kesken. Useimmiten sekoitukset kuitenkin sisältävät kiinalaista mustaa teetä, jonka seuraksi toisinaan lisätään esimerkiksi hieman oolongia tai mausteita. Teekaupan tarjoama sekoitus ei ole maustettu, ja se koostuu kiinalaisesta Keemun-teestä sekä intialaisista Darjeelingin ja Assamin teelaaduista.

Kuivat teelehdet tuoksuvat imelältä ja aavistuksen savuisalta. Lähempää tarkasteltuna tuoksusta erottuu myös runsaasti hedelmäisiä sävyjä. Haudutettuna teen tuoksu on hyvin paksu, tumman hedelmäinen ja makea. Tuoksusta on vaikea erottaa yksittäisiä sävyjä, mutta kokonaisuudessaan se muistuttaa tiettyjä tummia oolongeja.

Maultaan Russian Blend on voimakas ja helposti kitkeröityvä, jonka vuoksi se sopii hyvin maidon kanssa nautittavaksi. Suutuntumaltaan tee on erikoinen, sillä siinä on tiettyä jauhoisuutta, joka jää suuhun pitkäksi aikaa. Kitkeryyden ja jauhoisuuden keskeltä on erotettavissa hedelmäisiä piirteitä, mutta ne erottuisivat todennäköisesti paremmin, jos teetä hauduttaa varovaisemmin.

Toisella haudutuksella teen tuoksusta eroaa uutta vaikeasti kuvailtavaa mausteisuutta. Lisäksi hedelmäiset sävyt tuntuvat selkeämmiltä kuin ensimmäisessä haudutuksessa. Maussa kitkeryys ja jauhoisuus on hieman vähentynyt, ja tee vaikuttaa kirkkaammalta. Tee vaikuttaa silti ylihautuneelta, joten lehtien määrän kanssa kannattaa olla varovainen paitsi jos käyttää maitoa, jolloin teestä kannattaa tehdä mahdollisimman vahvaa.

Ceylon-tee

tea_logo_3

Olemme vastikään lisänneet Teekauppaan toisen korkealaatuisen srilankalaisen mustan teen Shawlandsin ja tulemme lähiaikoina lisäämään vielä uusia Ceylonin teelaatuja valikoimaamme. On siis aika tarkastella lähemmin Sri Lankan teehistoriaa.

Vielä 1860-luvun lopulla Sri Lankan talous tukeutui vahvasti kahvin viljelyyn, mutta vuonna 1869 maan kahviviljelmille iski kahviruoste-sieni Hemileia vastatrix – katastrofi, joka tuhosi koko maan kahvitalouden. Kahvin tilalle jouduttiin etsimään nopeasti uusi viljeltävä lajike, ja vastaus löytyi teestä, jota englantilainen James Taylor oli jo 1850-luvulla kokeillut viljellä. Euroopan teemarkkinoilla huomattiin nopeasti Ceylonissa tuotetun teen laadukkuus, ja Sri Lankan teetuotanto nousi lyhyessä ajassa moninkertaiseksi.

Suuri osa Ceylonin teestä kasvaa 900-2500 metrin korkeudessa saaren keskusvuoriston jyrkillä rinteillä. Kostea meri-ilmasto, monsuunisateiden tuoma kosteus ja ajoittainen kuuma merituuli muokkaa Sri Lankan teestä vahvaa, kauniin kuparisen väristä ja korkeimmilla viljelmillä erittäin aromikasta.

Kummatkin valikoimamme nykyisistä Ceylon-teelaaduista, Idulgashena ja Shawlands, ovat peräisin maailmankuuluilta Uva-maakunnan viljelmiltä. Uvan plantaasit sijaitsevat Sri Lankan keskusvuoriston itäisillä rinteillä noin 900-1500 metrin korkeudessa. Loppukesästä alueelle puhaltavat erityisen kuumat ja kuivat Cachan-tuulet, johon kasvit reagoivat kuten kuivuuteen sulkemalla lehtensä. Tuulet myös muokkaavat lehtien kemiallisia ominaisuuksia saaden aikaan Uvan teelle ominaisen erityisen tiiviin ja pehmeän maun.

Earl Grey

earlgrey

Earl Grey on yksi tunnetuimista teelaaduista, jota varmasti lähes jokainen on maistanut. Alunperin sillä tarkoitettiin vain mustaa teetä, joka oli maustettu bergamottiöljyllä, mutta nykyään mitä tahansa bergamotilla höystettyä teetä saatetaan kutsua Earl Greyksi.

Earl Greyn, kuten monien muidenkin suosittujen teelaatujen, historiasta liikkuu monta tarinaa. Tee on saanut nimensä 1830-luvun Britannian pääministerin kreivi Charles Greyn mukaan (earl = kreivi). Erään tarinan mukaan helpottunut kiinalainen, jonka pojan Grey sattui pelastamaan, lahjoitti teetä kreiville. Toisen version mukaan tee kehitettiin varta vasten sopimaan Greyn tilan veteen. Bergamottia lisättiin, jotta kalkin maku saatiin peitettyä.

Tämän Earl Greyn lehdet tuoksuvat erittäin vahvalta, ei kannata säilöttää tätä muiden maustamattomien teelaatujen välittömässä läheisyydessä, sillä teelehdet imevät itseensä herkästi aromeita. Bergamotin tuoksun voi tunnistaa helposti lehdistä, itseäni se muistuttaa hieman sitruunan ja ruusun sekoituksesta.

Haudutetussa teessä bergamotin tuoksu on hieman vaimentunut, mutta on silti helposti havaittavissa. Tietyllä tavalla tuoksu muistuttaa tasaisella raikkaudellaan myös eukalyptusta. Maussa bergamotti syöksyy taas kerran esiin voimakkaana. Yllättäen bergamotti maistuu jo aivan maun kärjessä, jopa ennen kuin suu kerkeää kunnolla aistimaan teen lämpöä. Bergamotin sitrusmaiset herkät ja terävät sävyt korostavat hienolla tavalla mustan teen tasaista makeutta ja muodostavat loogisen jatkumon teen kirpeään lopetukseen. Ja jälkimaku on pitkä, bergamotti jää kummittelemaan jopa kymmeniksi minuuteiksi juomisen lopettamisen jälkeen…

Makaibari

brewedmakai

Makaibari F.T.G.F.O.P on toisen sadon intialainen Darjeeling-tee. Sen kuivista lehdistä on havaittavissa hieno sitruunamelissan kaltainen kepeys, jota kevään Darjeelingeista tuntuu aina löytyvän. Kun lehdet lisäsi esilämmitettyyn gaiwaniin, niistä vapautui huumaavan intensiivinen vadelman tuoksu.

Haudutettu tee tuoksuu hieman paahdetulta, maltaiselta, mutta taustalta nousee esiin myös hienovaraisempia kukkaisia sävyjä. Itse maku on makea ja pyöreä, suuntuntuma painava. Erikoisinta tässä teessä oli mielestäni sen kitkeryys, jota hyvästä Darjeelingista löytyy aina hiven. Kitkeryys kehittyy hitaasti teetä nauttiessa, ei yllä liian pistäväksi vaan ainoastaan stimuloi makuaistia, ja viipyilee suussa kauan. Makaibarin karamellisoidun hedelmän kaltainen jälkimaku sopii myös hyvin yhteen kitkeryyden kanssa.

Toisella haudutuksella tuoksun sameus oli kadonnut, mutta samaten kukkaisuutta oli vähemmän. Maussa kitkeryys miedontui ja kukkaisuus voimistui niin, että joka siemaus levitti parfymaattista kevään tuoksua koko suuhun.

makaibarinlehdet

Yunnan Golden Mao Feng

goldenmaofeng

Mao Fengin kuivien lehtien seassa on paljo kauniita oransseja silmuja, muodoltaan lehdet ovat pitkiä ja kapeita neulasia. Kuivien lehtien tuoksu on yllättävän hedelmäinen, vaikka taka-alalla pyöriikin viljaisa, rukiinen sävy.

Haudutus tuoksuu samaten rukiille, mutta siitä löytyy myös hyvin makea tumman hedelmäinen sävy, lähes siirappinen. Suutuntuma ensimmäisellä haudutuksella kirkas ja ohut, maku karvas eikä niin makea, kuin tuoksusta olisi odottanut. Silti mausta erottuu myös mietoja karamellin sävyjä. Märät lehdet tuoksuvat erittäin nautinnollisille, parfymaattisen voimakkaalle tummalle ruusulle.

Toisessa haudutuksessa aromin kukkaisuus on lisääntynyt, mutta tuoksu on myös sameampi. Suutuntuma paksuuntunut huomattavasti ja maun kirpeys tasaantunut, jättäen kuitenkin mukavan särmän maun reunoille.

Dian Hong

dianhongteekauppa

Dian Hong on yksi kuuluisimmista yunnanilaisista teelaaduista heti pu’erhien jälkeen. Siihen käytetään usein paljon teekasvin silmuja, jolloin mausta tulee keveämpi ja hedelmäisempi.

Tämän Dian Hongin lehdet on erikoisesti spiraaleiksi kierrettyjä ja seassa näkyy paljon oransseja silmuja. Lehtien tuoksu on kovin pehmeä, yunnanimaisen viljaisa ja suklainen. Kun lehdet lisää esilämmitettyyn teeastiaan, niistä tulvahtaa todella makea ja tietyllä tavalla kukkainen tuoksu.

Haudutetun teen tuoksu jatkuu hyvin samoilla linjoilla: pehmeä suklaamainen viljaisuus. Maku on makea, sopivan kirpeä, maltainen. Tumma, jälkiuunileivän tapainen jälkimaku, jossa kuitenkin kirkkaampi, rehumainen reuna. Märissä lehdissä on yllättävää, kirpeää marjaisuutta, hienoa!
Seuraavilla kupeilla kirpeä maku laantuu, ja jälkimaku makeutuu. Suutuntuma on liukas, painava ja ohut, hyvin kiinnostava yhdistelmä.

Golden Tips

Golden Tipsin kuivat lehdet ovat suhteellisen kookkaita, mutta rikottuja. Tummien lehtien seasta erottuu muutamia kullanoranssisia silmuja. Tuoksu on mustalle teelle ominainen: makea, ohut, keveä.

Alkutuoksu kirpeän marjaisa, mutta myös tummempia, paahteisen kahvimaisia sävyjä on havaittavissa. Marjaisuus on kuitenkin vallitseva aromi ja leikkaa terävästi muiden sävyjen läpi.

Haudutetun teen tuoksu on keskivertoisen vahva, mutta kevyt ja samea, melkein maitomainen. Maku on tumma, ei kukkainen ainakaan – ehkä tässä voisi jo käyttää sanaa maltainen. Tässä on pehmeää ja lempeää kirpeyttä, liekö hiukan ylihaudutettua? Itseäni tämä ei silti häiritse, se vain tuo mukavaa lisää makuun.

Ensimaku on paahteinen ja ei-makea. Sitä seuraa teen perusmaku, joka rientää pehmentämään suun kihelmöintiä. Suutuntuma on paksu. Kupin pohjalle jää heikko karamellimainen tuoksu, jossa on erikoista liköörimäisyyttä.

Seuraava kupin haudutus onnistui selvästikin paremmin, sillä maku on keveämpi, pehmeämpi ja kukkaisa. Jopa suutuntuma on muuttunut huomattavasti keveämmäksi, mutta ehkä se johtuu myös teelehtien voiman hiipumisesta? Makeus ja tasaisuus on peittänyt kirpeyden lähes kokonaan, ehkä vielä loppumaussa on havaittavissa hiukan kihelmöintiä. Kupin pohjan tuoksu on siirtynyt selvään fariinisokerivaihteeseen.

Kolmas kuppi jatkaa tasaisen makeaa linjaa. Suutuntuma oli läpi haudutusten hyvä ja mehukas, ei kuivaa suuta niinkuin monet huonompilaatuiset mustat teet.

Mata Hari

mata_hari

Maistelin jo joulun alla ensimmäistä kertaa teehuoneen Mata Hari teetä ja ihastuin samantien. Teepakkaus tuli osana Creme teelajitelmaa, jossa oli muitakin herkullisia (maustamattomia mutta hyvin aromikkaita) teelaatuja pakattuna kauniiseen metallirasiaan. Joulupukinkonttiin lähti heti muutaman päivän jälkeen toinen samanlainen.

No mutta, teestä itsestään, Mata Hari on herkullinen maustettu Ceylontee. Koko perheemme pitää siitä, lapset mukaan lukien. Mieheni viittasi siihen edellisen kerran nimellä ”that very nice tea”. Sen maku on pehmeä ja jopa hieman karamellinen – karamelli aromeita teessä ei ole, mutta ehkä tämä makuelämys tulee omenan ja vaniljan yhdistelmästä. Tee itsessään on hyvin täyteteläinen, haju on houkutteleva ja ehkä hieman suklainen. Suurin osa mausta tulee heti suuhun, jälkimakua ei ole paljon. Tee maistuu hyvältä sekä ilman maitoa, että maidon kanssa, mutta itse pidän siitä vielä enemmän maidolla. Voin suositella lämpimästi kenelle tahansa joka pitää maustetusta mustasta teestä.

teaspoon