Tee ja terroir

basick

Terroirin käsite on monelle tuttu viinin maailmasta, mutta sitä on käytetty kuvastamaan ympäristön vaikutusta tuotteen laatuun myös teen, suklaan ja kahvin kohdalla. Terroirin määritellään usein koostuvan niistä olosuhteista, joita ihminen ei voi hallita tuotteen valmistuksessa. Tällaisia ihmisestä riippumattomia voimia ovat ennen kaikkea ilmasto, sijainti ja maaperä. Loppujen lopuksi terroir vaikuttaa ratkaisevasti minkä tahansa maataloustuotteen laatuun.

Ilmaston vaikutus näkyy sekä suuressa että pienessä mittakaavassa. Esimerkiksi Japanissa teeviljelmät kasvavat hyvin erilaisissa olosuhteissa kuin paahteisessa Sri Lankassa. Toisaalta kenties vielä tärkeämpää on ymmärtää paikallisen mikroilmaston vaikutus teen ominaisuuksiin. Esimerkiksi Sri Lankan Uva-maakunta on tunnettu erikoisesta ilmastostaan, joka tuottaa täysin omalaatuistaan teetä. Joka kesä Uvalle puhaltavat erittäin kuumat ja kuivat Cachan-tuulet, joihin teekasvit reagoivat samoin kuin kuivuuteen. Teelehdet sulkeutuvat ja öljyt tiivistyvät lehden keskiosaan saaden aikaan erityisen laadukasta teetä.

Teen sijainnista (tai tarkemmin topografiasta) puhuttaessa tarkastellaan ennen kaikkea viljelmän korkeutta. Usein korkeilla vuorilla kasvatettuja teelaatuja pidetään laadukkaampina kuin matalilla viljelmillä kasvaneita, mutta toisaalta pitää muistaa monien maailman arvostetuimpien teelaatujen kasvavan matalalla maaperällä.  Taiwanin High Mountain -oolongit ovat hyvä esimerkki sijainnin vaikutuksesta teen ominaisuuksiin. Korkealla vuorten rinteillä teekasvit altistuvat säännöllisesti sateille, runsaalle sumulle sekä viileille tuulille. Olosuhteet saavat kasvit kasvamaan hitaammin, jolloin niiden olemus ja ainesosat tiivistyvät paremmin teelehtiin kuin matalilla viljelmillä, joissa kasvit kasvavat huomattavasti nopeammin. Samoin viininviljelijä, joka pyrkii tuottamaan köynnöksistään mahdollisimman paljon viiniä, yltää harvoin todella laadukkaisiin lopputuloksiin.

Maaperällä tarkoitetaan kasvin maaperän geologisia ominaisuuksia, kuten mineraalista koostumusta. Esimerkkinä maaperän vaikutuksesta teehen voidaan ottaa Wuyi-vuorten oolongit. Näiden korkealla vuoristossa kasvavien teekasvien maaperä on erityisen kivikkoista, joka antaa teelle sen ominaisen mineraalisen maun. Maaperän ja teen vuorovaiktukseen vaikuttaa paljon myös kasvin ikä ja sen kasvatustapa. Vanhojen pu’erh-puiden juuret ulottuvat metrien syvyyteen maaperään, joten ne pystyvät imemään maaperän vaikutuksen teelehtiinsä huomattavasti paremmin kuin nuoret teekasvit. Teeplantaaseilla kasvit on usein istutettu niin ahtaasti, etteivät kasvien juuret mahdu kehittymään kunnolla.

Lopulta terroirin filosofia tekee jokaisesta teekasvista täysin uniikin yksilön. Ikääntyvien teekasvien ja vuosittain vaihtuvien teekasvien vuorovaikutus tuottaa aina uniikkia teetä, joten maisteltavaa riittää kokeneimmallekin teenjuojalle! Toisaalta usein viljelijät tarkoituksella tavoittelevat tasalaatuista teetä, jolloin he saattavat sekoittaa eri vuosien teemateriaalia keskenään saavuttaakseen tasapainoisen ja laadukkaan lopputuloksen.

Teen hautuminen

kja

Teelehdet sisältävät runsaasti erilaisia ainesosia, jotka haudutuksen aikana uuttuvat teenesteeseen. Lehdet sisältävät muun muassa kofeiinia, l-teaniinia, vitamiineja sekä antioksidanttisia flavonoideja. Nämä ainesosat eivät suinkaan vapaudu teelehdistä kuumaan veteen kaikki kerrallaan, vaan eri haudutusominaisuudet määrittävät sitä, miten ainesosat siirtyvät lehdistä veteen.

Erään laajalle levinneen myytin mukaan teestä voi tehdä kotikonstein kofeiinitonta heittämällä ensimmäisen noin minuutin pituisen haudutuksen pois. Myytin mukaan suurin osa kofeiinista vapautuu teelehdistä ensimmäisen 45 sekunnin aikana, jonka jälkeen seuraavat haudutukset sisältävät vain hyvin vähän kofeiinia. Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että tämä käsitys ei pidä missään nimessä paikkaansa. Esimerkiksi pitkillä noin viiden minuutin haudutuksilla suurin osa aineista kyllä uuttuu ensimmäiseen haudutukseen, mutta silti kofeiinia riittää myös seuraaviin haudutuksiin. Jotta kofeiinista katoaisi 90%, täytyisi teetä hauduttaa 15 minuuttia!

Kun teetä haudutettiin gongfu-tyylillä ja hieman viileämmällä (noin 70C) vedellä, tiivistyi suurin osa ainesosista kuitenkin vasta toiseen haudutukseen. Gongfussa haudutusajat ovat lyhyitä, jonka vuoksi teelehdet kerkeävät turpoamaan kunnolla ja vapauttamaan ainesosansa vasta toisessa haudutuksessa. Kuitenkin silloin kun gongfussa käytettiin 100C vettä, tiivistyi suurin osa aineista taas ensimmäiseen haudutukseen.

Tutkimuksissa on myös todettu, että teestä saa uutettua hyödyllisiä ainesosia paremmin useilla peräkkäisillä haudutuksilla kuin yhdellä pitkällä. Tämän kannalta juuri gongfu-haudutus vaikuttaa tehokkaimmalta tavalta uuttaa teelehdistä niiden sisältämät hyödylliset ainesosat.

Myös teemateriaali vaikuttaa teen hautumisominaisuuksiin, esimerkiksi mitä rikkonaisempia teelehdet ovat, sitä nopeammin ne vapauttavat ainesosiaan. Esimerkiksi japanilaisia vihreitä teelaatuja käsiteltäessä teelehtiä rullataan niin, että lehtisolut rikkoutuvat, jotta lehdet hautuisivat herkemmin. Rikkonaisesta lehtimateriaalista ei tosin saa yhtä monta hyvää haudutusta kuin ehjemmistä lehdistä.

Teen luokitusjärjestelmä

pekoe

Varsinkin mustien teelaatujen nimen ohella mainitaan usein sarja erikoisia kirjaimia, kuten FTGFOP. Näitä kirjaimia käytetään teemateriaalin laadun luokitteluun erityisesti englannin vaikutuksen alaisissa teemaissa sekä muutamassa kiinalaisessa teelaadussa, jotka on tarkoitettu ulkomaille vietäväksi. Kiina, Japani, Taiwan ja Korea eivät useimmiten käytä tätä luokitussysteemiä.

Kirjainsarjojen ytimestä löytyy perustermi OP eli Orange Pekoe. Pekoen nimen arvellaan juontavan kiinalaisesta sanasta, joka tarkoittaa valkoista untuvaa. Pekoella viitataankin usein hopeisen haituvan peittämään nuoreen, juuri puhjenneeseen silmuun. Orangen arvellaan viittaavan joko hollantilaiseen Orange-Nassaun–sukuun, joka näytteli tärkeää roolia teen tuomisessa Eurooppaan, tai valmiin korkealaatuisen teemateriaalin oranssin vivahteiseen väriin.

Orange Pekoella tarkoitetaan kokonaisia lehtiä, jotka sisältävät suhteellisen vähän silmuja. Toisaalta joskus Orange Pekoeta saatetaan pitää myös eräänlaisena mustan teen yleisnimityksenä. Seuraavaksi korkein laatu on FOP, Flowery Orange Pekoe. Tämä laatu sisältää enemmän silmuja sekä korkealaatuisempaa lehtimateriaalia. Seuraavat termit ovat GFOP, Golden Flowery Orange Pekoe, sekä TGFOP, Tippy Golden Flowery Orange Pekoe. Kummatkin implikoivat, että tee sisältää enemmän silmuja ja laadukkaampaa lehtimateriaalia. Parhain tee merkitään koodilla FTGFOP, Finest Tippy Golden Flowery Orange Pekoe. Tämän laatuinen tee sisältää jo huomattavasti silmuja ja valmistetaan usein käsin. Toisinaan kaikista parhain tee merkitään joko lisäämällä koodin eteen S eli Special tai koodin loppuun numero 1.

Orange Pekoesta SFTGFOP1-laatuihin lehtimateriaali muuttuu kokonaisemmaksi ja paremmaksi. Usein tee kuitenkin halutaan murskata pienemmäksi, jolloin materiaalia voidaan käyttää teepusseissa. Murskattua lehteä haudutetaan myös irtolehtisenä kun halutaan vahvaa teetä, johon voi lisätä esimerkiksi maitoa. Orange Pekoen jälkeen murskattua materiaalia tarkoittava nimitys on BOP, Broken Orange Pekoe. Murskatun materiaalin koodit juoksevat kokonaisten lehtien tavoin aina nimitykseen TGFBOP1 asti, mutta nämä ovat suhteellisen harvinaisia. Kaikista rikkinäisin lehti on Fannings ja Dust, jolla tarkoitetaan lehtien lajitteluprosessista yli jäänyttä teepölyä. Pölyä saatetaan merkitä kirjaimilla F ja D, ja juuri tätä materiaalia käytetään useimmiten teepusseissa.

Vietnam Oolong

vietnamoolong

Vietnam Oolong on erityisen kiinnostava tee jo sen takia, että se on vietnamilaista teetä, jota ei usein satu vastaan. Lisäksi tämä tee on Teekaupan ensimmäinen vietnamilainen oolong!

Kuivat lehdet on kierretty puolipallomaiseen muotoon, ja niissä on erikoisen makea ja marjainen tuoksu. Marjaisuutta löytyy kyllä monesta muustakin teestä, mutta tämän teen kohdalla siinä ei tunnu olevan yhtään pistävyyttä: mieleen tulee pehmeä marjakermajäätelö tai marjasorbertti. Kun lehdet lisäsi esilämmitettyyn gaiwaniin, niistä vapautui erittäin herkullinen pähkinän ja kerman tuoksu.

Haudutettu tee on kauniin syvän vihreän väristä, vaikka se ei kuvasta näykään. Tuoksu on vahvan kasvimainen, mutta mukana on myös terävämpiä vegetaalisia sävyjä, kuin kurkkua. Sama teema jatkuu maun puolella: toisaalta siinä on pehmeämpää vehreyttä, kuin kypsissä kasviksissa, toisaalta terävämpää raakuutta. Nämä terävätkin sävyt kuitenkin muuttuvat jälkimaussa hienoksi täyteläiseksi vehreydeksi. Suutuntuma on hyvin erikoinen, todella tiivis ja paksu, kuin kasviskeitossa tai -liemessä. Jos etsii miedosti hapetettua, mutta vahvan makuista oolongia, suosittelen kokeilemaan Vietnam Oolongia!

Tuoksun ja maun terävät sävyt muistuttivat minua hyvin paljon muutama kuukausi sitten maistamastani syksyn sadon Tie Guan Yinistä. Lisäksi märät lehdet näyttivät samalla tavalla revenneiltä kuin TGY, jonka lehdet näyttävät aina hieman kärsineiltä valmistusprosessin seurauksesta. Olisiko kenties mahdollista, että tämä vietnamilainen oolong olisi valmistettu TGY:n tapaan? Monet miedot oolongit kyllä matkivat Tie Guan Yiniä, joten se on mahdollista…

vietnamoolongbrew