Terroirin käsite on monelle tuttu viinin maailmasta, mutta sitä on käytetty kuvastamaan ympäristön vaikutusta tuotteen laatuun myös teen, suklaan ja kahvin kohdalla. Terroirin määritellään usein koostuvan niistä olosuhteista, joita ihminen ei voi hallita tuotteen valmistuksessa. Tällaisia ihmisestä riippumattomia voimia ovat ennen kaikkea ilmasto, sijainti ja maaperä. Loppujen lopuksi terroir vaikuttaa ratkaisevasti minkä tahansa maataloustuotteen laatuun.
Ilmaston vaikutus näkyy sekä suuressa että pienessä mittakaavassa. Esimerkiksi Japanissa teeviljelmät kasvavat hyvin erilaisissa olosuhteissa kuin paahteisessa Sri Lankassa. Toisaalta kenties vielä tärkeämpää on ymmärtää paikallisen mikroilmaston vaikutus teen ominaisuuksiin. Esimerkiksi Sri Lankan Uva-maakunta on tunnettu erikoisesta ilmastostaan, joka tuottaa täysin omalaatuistaan teetä. Joka kesä Uvalle puhaltavat erittäin kuumat ja kuivat Cachan-tuulet, joihin teekasvit reagoivat samoin kuin kuivuuteen. Teelehdet sulkeutuvat ja öljyt tiivistyvät lehden keskiosaan saaden aikaan erityisen laadukasta teetä.
Teen sijainnista (tai tarkemmin topografiasta) puhuttaessa tarkastellaan ennen kaikkea viljelmän korkeutta. Usein korkeilla vuorilla kasvatettuja teelaatuja pidetään laadukkaampina kuin matalilla viljelmillä kasvaneita, mutta toisaalta pitää muistaa monien maailman arvostetuimpien teelaatujen kasvavan matalalla maaperällä. Taiwanin High Mountain -oolongit ovat hyvä esimerkki sijainnin vaikutuksesta teen ominaisuuksiin. Korkealla vuorten rinteillä teekasvit altistuvat säännöllisesti sateille, runsaalle sumulle sekä viileille tuulille. Olosuhteet saavat kasvit kasvamaan hitaammin, jolloin niiden olemus ja ainesosat tiivistyvät paremmin teelehtiin kuin matalilla viljelmillä, joissa kasvit kasvavat huomattavasti nopeammin. Samoin viininviljelijä, joka pyrkii tuottamaan köynnöksistään mahdollisimman paljon viiniä, yltää harvoin todella laadukkaisiin lopputuloksiin.
Maaperällä tarkoitetaan kasvin maaperän geologisia ominaisuuksia, kuten mineraalista koostumusta. Esimerkkinä maaperän vaikutuksesta teehen voidaan ottaa Wuyi-vuorten oolongit. Näiden korkealla vuoristossa kasvavien teekasvien maaperä on erityisen kivikkoista, joka antaa teelle sen ominaisen mineraalisen maun. Maaperän ja teen vuorovaiktukseen vaikuttaa paljon myös kasvin ikä ja sen kasvatustapa. Vanhojen pu’erh-puiden juuret ulottuvat metrien syvyyteen maaperään, joten ne pystyvät imemään maaperän vaikutuksen teelehtiinsä huomattavasti paremmin kuin nuoret teekasvit. Teeplantaaseilla kasvit on usein istutettu niin ahtaasti, etteivät kasvien juuret mahdu kehittymään kunnolla.
Lopulta terroirin filosofia tekee jokaisesta teekasvista täysin uniikin yksilön. Ikääntyvien teekasvien ja vuosittain vaihtuvien teekasvien vuorovaikutus tuottaa aina uniikkia teetä, joten maisteltavaa riittää kokeneimmallekin teenjuojalle! Toisaalta usein viljelijät tarkoituksella tavoittelevat tasalaatuista teetä, jolloin he saattavat sekoittaa eri vuosien teemateriaalia keskenään saavuttaakseen tasapainoisen ja laadukkaan lopputuloksen.
